2001-08-30Tietoyhteiskunnan etiikka Moraalin ongelma syntyy siitä, ettemme ole maailmassa yksin. Kommunikaatioverkot ja lisääntyvä tieto eivät siis ainoastaan vapauta meitä yksilöllisyyteen. Ne myös pakottavat meidät eettisten kysymysten eteen. Seattle, Göteborg ja Genova ovat vasta uuden etiikan alkusoittoa. Kant lähti siitä, että etiikka vaatii ajattelun ja tekojen vapautta. Vaikka vallanpitäjät ehkä pystyvät alistamaan kansalaisensa, kriittinen ajattelu on yksilön mahdollisuus ja välttämätön edellytys moraalille. Moraalin on kuitenkin rakennettava silta yksilön ja yhteisön välille. Siksi Kant ehdotti etiikan perustaksi universaalia lakia, jonka mukaan meidän on toimittava siten, että toiminnan periaate on yleistettävissä kaikille rationaalisille olioille. Kantin etiikan ydin on tiedossa: ajattelussa ja olemassaolevien dogmien krittisessä uudelleenarvoinnissa. Universaalin etiikan on perustuttava symmetriseen periaatteeseen, joka on samanlainen kaikille vapaille yksilöille. Nietzschen mukaan Kantin etiikka on kuitenkin kestämättömällä pohjalla, sillä moraalinen toiminta ei voi edellyttää etukäteen annettujen lakien noudattamista. Sääntöjen noudattaminen on eettisen vastuun välttämistä ja sitäpaitsi säännöt määrittelee käytännössä aina se, joka on vallassa. Kantin etiikka on menettämässä merkitystään maailmassa, jossa muut eivät ole samanlaisia kuin me. Kuten jo Hegel totesi, Kantin vapaat yksilöt ovat sosiaalisia. He rakentavat itsensä moraalisiksi subjekteiksi niistä kulttuurisista aineksista, joita heillä on käytettävissään. Tekojemme seurauksista saavat Internetin aikakaudella nauttia ja kärsiä ihmiset, joilla on erilaiset kulttuuriset kategoriat ja arvomaailmat. Tietoverkkojen yhteenkytkemässä todellisuudessa törmäävät kuvitelmamme toisista ja nämä ”toiset,” jotka joskus kovaäänisestikin yrittävät selittää, että elämme fiktiossa. Kun kommunikaation kulttuuriset perustat pettävät, viestejä yksinkertaistetaan ja konkretisoidaan lähettämällä bittejä katukiviksi koodattuina. Modernin etiikan teoriaan vaikuttaneen Martin Buberin mukaan etiikka edellyttää dialogista suhdetta maailmaan. Me voimme ymmärtää maailman välineenä ja objektina omista tarpeistamme ja tarkoitusperistämme lähtien. Tässä maailman hahmottamisen tavassa maailma ja sen oliot muuttuvat esineiksi ja resursseiksi. Eettisyys sen sijaan tulee mahdolliseksi vasta kun ymmärrämme, ettei maailma ole olemassa vain meidän tavoitteitamme varten. Dialogi edellyttää, että hyväksymme sen, ettei meillä koskaan ole mahdollisuutta täydellisesti tietää toisten eettisten subjektien maailmaa. Buberin mukaan me voimme joko nähdä maailman mallien ja luokitusten läpi ja sovittaa todellisuuden ennustettavaksi koneeksi tai me voimme kohdata maailman uutena, ainutkertaisena ja todellisena. Aito dialogi syntyy vain jälkimmäisellä tavalla. Tietoyhteiskunnan ideologia on toistaiseksi ollut taloudellisen rationaliteetin ohjaamaa. Tässä keskustelussa etiikan keskeisimmät kysymykset on ohitettu, ja samalla on unohtunut se, että tekninen ja taloudellinen rationaliteetti ovat tiukasti sidoksissa teollisen yhteiskunnan järjestykseen. Perustaltaan tietoyhteiskunnassa on kuitenkin kysymyksessä kommunikaation vallankumous. Siksi ajatus siitä, että tietoyhteiskunnassa maailma yhä tehokkaammin otettaisiin haltuun informaation avulla, on eettinen aikapommi. Ilkka Tuomi