2004-08-12Tiedon valta ja voima Meitä on taas huijattu. Kaikki tietävät, että Francis Bacon loi modernin tieteellisen ja teollisen maailman perustan oivaltamalla, että tieto on valtaa. Tarkemmin sanoen Bacon totesi ”nam et ipse scientia potestas est”. Baconin olisi pitänyt tietää paremmin. Koko elämänsä hän etsi poliittista valtaa ja pääsyä rahaveloistaan. Pedofiliaan mieltyneen parlamentaarikon uran kruunasi syyte vankien kidutuksesta. Baconin mukaan luonto kannattaa raiskata, jotta se paljastaa tietonsa. Istuin viime viikolla samassa pöydässä Nico Stehrin kanssa. Stehr on maailmalla hyvin tunnettu tietoyhteiskunnan tutkija. Hän väitti, että Bacon on käännetty väärin. Stehrin mukaan Bacon ei alun perin tarkoittanut tiedon olevan valtaa. Stehrin mielestä tieto on potentiaa, mahdollisuus johonkin, jota vielä ei ole. Stehrin olisi pitänyt tietää paremmin. Hänen mielestään Bacon sanoi ”scientia est potentia”. Ei sanonut. Baconin suuhun on pistetty muiden puheita. USA:n presidentti päätti hyökätä Irakiin siksi, että siellä oli joukkotuhoaseita. Ei ollut. Asia olisi selvinnyt kysymällä sanomalehtiä lukevilta eurooppalaisilta. Miljoona eurooppalaista ei voi olla väärässä. Jos mitään järjellistä näyttöä ei ole esittää, sitä ei kai sitten ole. Tietotekniikan suorituskyky kaksinkertaistuu puolentoista vuoden välein Mooren lain ajamana. Kaikki sen tietävät, Bill Gatesista Bill Clintoniin. Siitä huolimatta, ettei kaksinkertaistu, ja ettei Moore koskaan tällaista väittänyt. Asian olisi voinut kohtuullisella vaivalla tarkistaa. Tietotekniikka on nostanut USA:n tuottavuuden kasvuun viime vuosikymmenen lopulla, ja Eurooppa nilkuttaa perässä. Kaikki sen tietävät. Siitä huolimatta, että analyysit perustuvat uusklassisille malleille, joissa teknologialla ei voi olla tuottavuuteen sen enempää vaikutusta kuin politiikallakaan. Kaikki tietävät, että Alexander Fleming keksi antibiootit, ja että Tim Berners-Lee keksi webin. Eivät keksineet. Homesienten antibioottisia vaikutuksia tutkittiin laboratorioissa kymmeniä vuosia ennen, kuin Flemingin uudelleen löytämä penisilliini unohdettiin odottamaan maailmansodan uhreja. Webin keskeisimmät teknologiat ja ideat olivat jo kaupallisessa käytössä ennen, kuin Berners-Lee laittoi ne vapaasti jakeluun. Tietoyhteiskuntaa näyttää muutenkin luonnehtivan väärien tosiasioiden rikkaus. Syy on yksinkertainen, ja Bacon oli oikeassa. Bacon kutsui tiedon kehityksen vastavoimia ”idoleiksi”. Ihmiset ovat lajinsa ja historiansa vankeja, ja sosiaalisia olentoja, jotka ripustavat löytöjään perittyjen käsiterakennelmien näyttämöille. Todellinen tieto edellytti Baconin mukaan vapautumista näistä idoleista. Se mitä Bacon ei oikein ymmärtänyt oli, ettei tietoa voi vapauttaa näistä idoleista. Abstraktia tietoa ei ole. Kaikki tieto on suhteessa tiedon käyttömahdollisuuksiin. Näitä mahdollisuuksia puolestaan rajaavat ihmisen ominaisuudet, historia, käsitteiden markkinat ja sosiaalisen todellisuuden teatteri. Tieto on ytimeltään sosiaalista valtaa. Atomien, geenien ja pernaruttobakteerien tuntemisella ei olisi paljon merkitystä, elleivät ne jotenkin liittyisi ihmisten sosiaaliseen elämään. Siksi vääräkin tieto on oikein hyödyllistä niille, jotka totuuksia sanelevat. Ilkka Tuomi