2001-02-23Tappajasovellus Joskus pitää kiertää maailman ääriin ennen kuin kotona oleva totuus löytyy. Kierretty on. Viime viikkoina olen haastatellut kymmeniä tutkijoita päästäkseni selville, mitä ovat tulevan tietoyhteiskunnan keskeiset kysymykset. Samalla olen tehnyt viimeisiä korjauksia innovaation teoriaa käsittelevään kirjaani. Kirjassa yritän selvittää muun muassa sitä, miten maailmaa muuttavat innovaatiot --sellaiset kuten Internet-- syntyvät. Nyt kuvittelen keksineeni yhden lähivuosikymmenien avainteknologian. Kuten monet merkittävät teknologiat, sekin syntyy näkökulmaa vaihtamalla. Tietoyhteiskunnan kehitykseen liittyy monia avoimia kysymyksiä. Yksi tulevaisuuden kannalta keskeisimmistä on se kaventaako vai kasvattaako tieto- ja viestintäteknologioiden leviäminen hyvinvoinnin eroja. Yhden teorian mukaan teknologia tuo palvelut ja tiedon kaikkien ulottuville. Toisen teorian mukaan teknologiasta hyötyvät eniten ne, jotka osaavat käyttää tietoa ja jotka oppivat nopeasti. Toistaiseksi näyttää siltä, että jälkimmäinen vaihtoehto toteutuu usein. Ne jotka tietävät ja osaavat eniten, oppivat teknologian avulla nopeiten. Tämä kasvavien voittojen talous on vähän kuin kilpajuoksua, jossa nopeus lisääntyy sitä enemmän, mitä parempi on sijoitus. Tämän pelin säännöillä kärkikolmikko saa luvan käyttää tehokkaimpia dopingeja. Voittajalle annetaan seuraavaa kisaa varten moottoripyörä. Toistaiseksi tiedetään vain vähän siitä, minkälaiset taidot ratkaisevat menestyksen tietoyhteiskunnassa ja missä elämän vaiheessa ne opitaan. Näyttää kuitenkin siltä, että monet tiedon käyttämisen ja hankkimisen strategiat kehittyvät jo ennen kouluikää. Lopputulos on, että osa aikuisista lilluu tiedon meressä kuin ellun kalat, suurelle osalle tiedon määrän kasvu aiheuttaa hengenahdistusta ja jotkut jäävät kuin kalat kuivalle maalle. Tietoyhteiskunnan Killer App on siis jotain, jolla hitaat oppijat hankkivat uimataidon ja pääsevät vauhtiin mukaan. Jotain, jolla ihmiset oppivat tehokkaita tiedon käsittelyn ja ymmärtämisen tapoja. Jotain, joka opitaan niin varhain, että se kasvaa korkoa koko elämän ajan. Merkittäville innovaatioille on tyypillistä, että ne usein ilmestyvät ikäänkuin vanhojen teknologioiden parannuksina. DigiTV:n visioissa uusi televisio on entistä enemmän kanavia ja entistä paremmin kuluttajille kohdistettua markkinointia. Näkökulmaa vaihtamalla siitä voisi tulla yksi tietoyhteiskunnan keskeisimmän ongelman ratkaisijoista. Nykyajan televisio toimii monissa perheissä lastenvahtina: se on katseenvangitsija, jolla perheen pikku puuharit saadaan ikäänkuin vapaaehtoisesti vangittua ruudun eteen. Tulevaisuudessa televisio voisi olla enemmän. Sen sijaan, että lapset katsovat killereitä, he voisivat ottaa television käyttöönsä. Opetuksen teknologiaboomin keskellä voisi miettiä, miten digiTV voisi tukea esimerkiksi lukihäiriöisten lasten kehitystä. Se, joka ensimmäisenä kehittää tähän tarkoitukseen sopivan matopelin tekee hyvää businesta sekä itselleen että yhteiskunnalle. Todellisessa oppimisessa on kysymys paljon muustakin kuin tiedosta ja tiedon käsittelystrategioiden kehittämisestä. Tiedollisten prosessien merkitys on kuitenkin kasvamassa. Kun digiTV tulee kotiin, ehkä televisio voisi muuttua joksikin hyödylliseksi. Aikuiset on ehkä jo tässä taistelussa menetetty, mutta lapsilla voisi vielä olla toivoa. Ilkka Tuomi FT, tutkija