1992-04-03Pakko patentoida Euroopan sisämarkkinoiden seurauksena henkisen pääoman arvo nousee. Omaperäiset ja vähemmän omaperäiset ideat muuttuvat arvotavaraksi. Kun monopolit murretaan ja kilpailun esteet poistetaan, yrityksille jää vain vähän keinoja rakentaa kilpailuetuja. Teolliset suojamuodot ovat silloin aivan uudella tavalla vaikuttamassa taloudellisen toiminnan ehtoihin. Laillisten monopolien mahdollisuus ja merkitys ei ole jäänyt Euroopassa huomaamatta. Euroopan patenttivirasto EPO odottaa saavansa vuonna 1994 noin 100 000 uutta patenttihakemusta. Patentti on instituutio, joka takaa haltijalleen rajoitetun monopolin, useimmiten kahdeksikymmeneksi vuodeksi. Vaikka EY:n piirissä patentti-instituutio saa uusia vivahteita, periaate on kuitenkin edelleen entinen. Monopolin korvauksena keksinnöstä on julkaistava niin yksityiskohtainen kuvaus, että sen toiminta on yleisesti ymmärrettävissä. Instituution tehokkuus on hämmästyttävä. Teknologisesta tiedosta on arvioitu olevan jopa 90 % patenttidokumenttien muodossa. Lähes kaiken mielenkiintoisen ja uusimman teknisen tiedon voi löytää patenttihakemuksista paljon ennen kuin se tulee muita väyliä pitkin saataville. EPO:n optisilla levyillä on varastoituna jo lähes 30 miljoonaa patenttidokumenttia. Vuonna 1995 Suomi on liittymässä Euroopan patenttisopimukseen. Muutos tulee iskemään juridisella moukarilla niitä, jotka eivät ajoissa ole ymmärtäneet opiskella teollisten suojamuotojen strategisia ulottuvuuksia. Vastaava muutos tapahtui Tanskassa vuonna 1990 sen liittyessä Euroopan patenttisopimukseen. Ennen liittymistä Tanskassa oli voimassa noin 50 000 patenttia. Kun EPO:n patentit astuvat voimaan, vuosikymmenen loppuun mennessä tanskalaisten yritysten on otettava huomioon noin 200 000 uutta patenttia. Suomessa syntyy erityisen mielenkiintoinen tilanne ohjelmistoteknologian osalta. Euroopassa on noudatettu vuodesta 1985 amerikkalaista ja japanilaista käytäntöä, ja tietokoneohjelmille on voinut saada patentteja. Kun EPO:n ohjelmistopatentit alkavat astua Suomessa voimaan, monet kotimaiset yritykset huomaavat joutuvansa vaikeuksiin. Erityisesti vaikeudet tuntuvat pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, jotka yrittävät laajentaa markkinoitaan kotimaan ulkopuolelle. Niiden on opittava teollisoikeuksien perustotuudet. Oppimisprosessi on hidas ja kallis, ja virheistä joutuu yleensä maksamaan enemmän kuin on varaa. Vapailla markkinoilla korostuu strategisen patentoinnin merkitys. Strateginen patentti voi olla jo alunperin suunniteltu kilpailun esteeksi. Se on enemmän liiketoimintastrategian osa kuin itse tuotteen ominaisuus. Japanilaisen työpäivän pituus selittyy ehkä osittain sillä, että he kirjoittavat vuosittain noin 300 000 patenttihakemusta. Yhdelle ainoalle tuotteelle voi olla tuhatkin patenttia, eikä tällaiselle tuotteelle ole odotettavissa kilpailijoita enempää Japanin kuin Euroopankaan sisämarkkinoilla. Yritystasolla samantapaista järjestelmällistä patentointistrategiaa noudattavat esimerkiksi IBM ja saksalainen Bayer AG. Bayerilla on noin 40 000 patenttia. Jos hankalia kilpailijoita ilmestyy markkinoille ärsyttämään, salkusta löytyy aina jotain sopivaa. Kansallisen kilpailukyvyn kannalta olisi aika sijoittaa huomattavia resursseja teollisoikeuksiin liittyvään koulutukseen. Suomen patenttiviranomaisille olisi luotava edellytykset toimenkuvansa radikaaliin muuttamiseen. Kansantalouden kilpailukyky on pitkälti kiinni siitä, miten tehokkaasti teollisia suojamuotoja ja patentti-informaatiota osataan Suomessa käyttää. Ilkka Tuomi merkkejä: 0