1996-10-11Internetin muodonmuutos Terry Erwinin Panaman sademetsästä keräämän kovakuoriaisaineiston perusteella tropiikissa elää 30 miljoonaa niveljalkaislajia. Erwin keräsi 19 Luhea seemannii-lajin puuyksilöltä 1200 erilaista kovakuoriaista. Kokemuksensa perusteella hän arvioi, että 13,5 prosenttia löytyneistä kovakuoriaisista elää ainoastaan kyseisellä puulajilla. Lisäksi hän oletti, että trooppisia puulajeja on maapallolla 50 000 ja että kullekin puulajille on erikoistunut sama määrä, 163 kovakuoriaislajia. Yhteensä tropiikissa on siis 8,15 miljoonaa tietylle puulajille erikoistunutta kovakuoriaislajia. Erwin oletti, että puissa elävistä hyönteisistä noin 40 prosenttia on kovakuoriaisia ja että puissa elää kaksi kertaa enemmän hyönteisiä kuin maan pinnalla. Kaikkiaan tropiikissa on siis noin 30 miljoonaa hyönteislajia. Luvuille on tosin useita tulkintoja, joita Jari Niemelä esittelee mainiossa artikkelissaan (Kovakuoriaiset ja luonnon monimuotoisuus, Tieteessä tapahtuu 6/96). Nykyisten arvioiden mukaan Internetissä on noin 25-30 miljoonaa käyttäjää. Morgan Stanley ja Hambercht & Quist arvioivat, että vuonna 2000 Internetissä on Web-käyttäjiä 150-200 miljoonaa. Internet on kuin viidakko, mutta sen ekosysteemi näyttää parhaillaan muuttuvan. Verkkoon on tulossa järjestystä ja aluskasvillisuutta raivataan. Talouden maailmassa Internet voi olla suuri mahdollisuus vain muutamille suurille. Ekonomian ekosysteemissä megalajit pärjäävät. Muut kuolevat sukupuuttoon. Todellisessa tropiikissa ei olisi järkeä kysyä selviääkö Microsoft vai Netscape, tai ehkä Sun Microsystems. Taloudellisessa rationaliteetissa pyritään kompleksisuuden vähentämiseen. Tarkasti ottaen tämä on mahdotonta, sillä ennustettavuuden ja kontrollin lisääminen edellyttävät informaation lisäämistä. Kompleksisuuden väheneminen on yleensä oire siitä, että muualla se on kasvanut. Elollisen luonnon kehitystä sen sijaan ohjaa kompleksisuuden lisääntyminen. Manfred Eigen ja Peter Schuster kehittivät 1970-luvulla elämän synnystä teoreettisen mallin, joka perustui hypersykleille. Hypersyklit olivat itseään katalysoivien kemiallisten prosessien jatkuvasti monimutkaistuvia systeemejä, joilla orgaanisen evoluution kulkua voitiin mallintaa. Talousteorian kannalta on mielenkiintoista, miksei tropiikissa ole vain muutamaa parasta puulajia. Vastauskin on ilmeinen: parhaan puulajin määritelmä edellyttää, että puulle on ennalta annettu käyttötarkoitus. Se edellyttää, että oletamme ihmisen, jolla on puulle käyttöä, ja käyttötavaralla täytetyn metsän. Se edellyttää suuren järjen, joka tietää, mikä ihmiselle on tarpeen. Ekologian ja ekonomian ero on tropiikin ja kloonipellon ero. Jälkimmäisen tuotto voi muuttua arvottomaksi hetkessä tai sen voi tuhota väärä mutaatio harmittomassa viruksessa. Trooppisten sademetsien hävitysnopeuden perusteella on laskettu, että nykyisin katoaa päivässä useita kymmeniä eliölajeja. Taloudellinen rationaliteetti tekee tropiikin puista hyödyllisiä, myy ne markkinoilla ja raivaa pihvilehmälle peltoa. Kymmenen miljoonaa tuntematonta lajia: Miten kukaan voisikaan tietää milloin saappaan alla on uuden sivilisaation alku? Internetissä talous juoksee nyt tekniikan perässä. Näinä päivinä Internetin tulevaisuus hakee suuntaa ekonomian ja ekologian välillä. (17.10. -96)