2002-02-27Avoin ohjelmistopolitiikka Englannissa on parhaillaan käsittelyssä ehdotus, jonka mukaan julkisen sektorin ohjelmistot olisi tilattava pääosin avoimen lähdekoodin lisensseillä. Teknologia- ja talouspolitiikan kannalta ehdotus on merkittävä. Toteutuessaan se voi muuttaa tietotekniikan tulevaisuuden. Julkinen sektori on tietotekniikan suurkuluttaja. Vaikka julkisen sektorin järjestelmät harvoin pääsevät kärkeen uuden teknologian missikisoissa, yhteiskunnan tietojärjestelmien ydin on usein valtion ja kuntien hallinnossa. Euroopassa olisi vain vähän ohjelmistotaloja ilman julkisen sektorin tilaajia. Tietotekniikan tehokas käyttö vaatii yleensä vuosien kehitystyötä, jossa tekniikka, organisaatioiden toimintatavat ja työntekijöiden osaamiset sovitetaan yhteen. Siksi ohjelmistoteollisuus toimii voittajien markkinoilla. Ohjelmistojen tuotannossa menestyy ja kasvaa se, jolla on suurimmat lupaukset valoisasta tulevaisuudesta, ja joka saa nopeimmin lukittua suuren käyttäjäkunnan asiakkaikseen. Softabisnes on siis vähän kuin laillistettua huumekauppaa. Pienestä viattoman tuntuisesta kokeilusta voi joutua loputtomaan päivityskierteeseen. Lopulta voi käydä niin, että organisaation immuunijärjestelmä on rappiolla ja tappioiden laskeminen onnistuu vain yhden valmistajan taulukkolaskimella. Joskus ohjelmistot ovat myös kuin pikaliimaa. Jos niihin tarttuu, irti ei pääse kuin kirurgin veitsellä. Siksi suuret ja toimiviksi tarkoitetut ohjelmistot tilataan suurilta ja luotettavilta ohjelmistotoimittajilta. Käyttöjärjestelmät hankitaan markkinajohtajalta. Pienet ja keskisuuret ohjelmistotalot ovat käsitteellinen mahdottomuus. Avoimen lähdekoodin käyttö julkisen sektorin ohjelmistoissa voisi siis merkitä ohjelmistoteollisuuden rakennemuutosta. Avoin lähdekoodi tekee inkrementaalisen kehityksen mahdolliseksi. Kilpailun lähtökohdaksi tulee jaettu tieto ja yritysten taito tiedon ja uusien tuotteiden jalostamisessa. Sen sijaan, että yksi ohjelmistotoimittaja saisi historian kuluessa kasaantuneet osaamispääomat ja organisaatioiden toimintaan tehdyt kehitysinvestoinnit omaan kirjanpitoonsa henkisen pääoman tuottoina, avoimen koodin tietotaloudessa vapaamatkustajat ovat samalla lähtöviivalla. Avoin lähdekoodi kiihdyttää ja hajauttaa tiedon syntymistä. Jos Englannissa tulli päättää hankkia elektronista kaupankäyntiä tukevan järjestelmän avoimella lähdekoodilla, suomalainen logistiikkajärjestelmän toimittaja voi parantaa omaa tuotettaan niin, että se alkaa sopia myös Euroopan tarpeisiin. Erikoistuminen voi tulla taloudellisesti mahdolliseksi. Avoimen lähdekoodin politiikassa ei siis ole kysymys pelkästään ohjelmistolisenssien hinnoista. Avoimmuuden politiikka vaikuttaa myös tietoyhteiskunnan talouden rakenteeseen ja osaamisen ja innovaatioiden syntyyn. Digitaalisen ajan tuotteita ei kehitetä näkymättömän käden ohjaamina. Ostopäätökset ovat pitkäaikaisia sitoumuksia ja investointilupauksia. Adam Smithin neulatehdas toimii nyt tietokoneella. Vanhan talouden lait eivät ole koskaan toimineet kunnolla, mutta uudessa taloudessa ne toimivat entistä heikommin. Siksi avoimen lähdekoodin politiikka on yksi uuden talouden ydinkysymyksistä. Ilkka Tuomi